tiistai 3. syyskuuta 2013

Hyvät neuvot kullan kalliit

Oh, mikä babybuumi.

Kaksi ystävääni saa lapsen, toinen ihan lähiaikoina. Naapurimme saa lapsen maaliskuussa ja nyt sitten myös Madde.

Päätin tästä syystä kirjoittaa kymmenen viikon syvällä rintaäänellä muutamia faktoja tuleville äideille.

Synnytyksestä:

Synnytyssairaalaan mennessä sinulla ei tarvitse olla mukana sadan kohdan listaa, jossa kerrotaan, mitä haluat tehdä milläkin supistuksella. Riittää, että olet pohtinut, haluatko kenties epiduraalin vai vedätkö ihan luomuna. Älä tunne tästä huonoa omaatuntoa. Luota kätilöön, hän on ammattilainen eikä ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä, kuten sinä ensisynnyttäjänä. Voi olla, että et pääse lillumaan ammeeseen, koska se vaarantaisi vauvasi. Tämä ei ole kätilön vika. Ei se ole kenenkään vika.

Kun lapsi on syntynyt, et ehkä tunne ylitsevuotavaa rakkautta sillä ensimmäisellä sekunnilla. Älä huoli, tämä on aivan normaalia. Saatat ajatella todella outoja asioita. Itse ajattelin mm. että toivottavasti lapsi on kaunis, en kestä, jos se on ruma. Tottakai hän sitten oli maailman kaunein.

Ja synnytyksen jälkeen:

Sinne synnytyssairaalaan ei tarvitse ottaa vastaa vieraita, jos et halua. Kumminkaimansiskot ehtii kyllä nähdä lasta myöhemminkin. Jos ne vinkuu, että haluaa nähdä sen ihan vastasyntyneenä vauvana, lähetä kuva.

Jos päätät imettää, varaudu siihen, että vauva on kiinni tississäsi ensimmäiset vuorokaudet ja vähän enemmän. Tämä on aivan normaalia. Anoppisi voi kommentoida, että 70-luvulla imetettiin neljän tunnin välein ja ihmettelee, miksi vauva haluaa kolmannen kerran tunnin sisään tissille. Unohda anoppi. Tämä on sinun lapsesi.

Voi myös olla, että vauvasi imee kolme tuntia putkeen. Tämäkin on normaalia. Ota hyvä asento ja varmista, että sinulla on kädenulottuvillasi ainakin ruokaa, juomaa ja puhelin. Näillä pääset jo pitkälle.

Vauvasi ei nuku kahdeksaa tuntia putkeen, ei sen pidäkään. Vastasyntynyt (0-28 vrk:n ikäinen vauva) nukkuu mitä nukkuu, lopun aikaa se syö tai on huollettavana.

Voi olla, että vastasyntynyt vauvasi ei nukahda kuin syliisi tai tissille. Älä panikoi, vastasyntynyttä et voi opettaa huonoille tavoille. Jos se nukkuu sylissä, anna sen nukkua, jos se nukahtaa tissille, anna sen nukahtaa. Mene sieltä mistä aita on matalin, tulevaisuudessa ehdit pohtia näitä nukuttamisasioita ihan liikaakin. 

Ulkoile, älä jää sisälle. (En tarkoita nyt baareja, ostoskeskuksia tms., vaan ihan ulkona kävelyä. Happihyppyä.) Vauvasi ei välttämättä viihdy kahden ensimmäisen (tai kolmen, tai neljän jne.) kuukauden aikana vaunuissa. Hanki kantoliina, ergoreppu tai vastaava. Jos vauvasi ei synnyttyään viihdy vaunuissa, se ei tarkoita sitä, että se ei viihdy siellä koskaan. Asiaa auttaa, jos vauva on tiivisti vaununkopassa, käytä makuupussia, peittoa tms. Talvella vauvat viihtyvät vaunuissa paremmin, koska ovat topattuina ahtaasti. Kesällä tämä luonnollisesti on hieman hankalaa. 

Pinnasänky on tarpeeton ainakin kahden ensimmäisen kuukauden ajan. Se on naurettavan iso minipienelle vauvalle. Jos vauvasi ei nuku vieressäsi, vuoraa sille "ahdas" pesä esim. äitiyspakkauksen laatikosta. Vauva tulee ahtaasta kohdusta, se tykkää, että se on tiiviisti.

Myös lelukaari on turha alle 2kk vauvoille. Huomaat kyllä, milloin vauvasi alkaa kiinnostua ympäristöstä. Sitäpaitsi, vastasyntynyt näkee huonosti. 

Saat aamupalasi syötyä, kun hankit kunnon sitterin, jota voit heijata jalallasi samalla, kun ryystät sumppia. Alle 2kk vauva tuskin muuten viihtyy siinä sitterissä. Jos sinulla on puoliso, voi puoliso hoitaa heijauksen esim. sylissään. Älä tingi aamiaisesta. Äläkä lounaasta, tai päivällisestä. Toki voit syödä silloin, kun vauva nukkuu.

Vauvat itkevät. Kaikkien vauvat (myös Madden tuleva beibi) itkevät, kitisevät, parkuvat, karjuvat. Se on vauvan ainut tapa kommunikoida. 

Ja se tärkein. Ehkäpä mikään näistä neuvoista ei osu kohdalleen sinun vauvallesi. Se on ihan normaalia. Alussa se raivostuttaa, kun neuvoja on niin monia kuin on vauvoja. Totut siihen ja opit tuntemaan oman vauvasi ja hänen tapansa ja osaat antaa nohevia neuvoja. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mikä on sinun tarinasi?