Valaistuminen

Olen useamman tekstin valmistellut varastoon, mutta koen ehkä tärkeimmäksi (itselleni) kirjoittaa seuraavan hajatelman.

Olimme tänään Ikeassa, 3,5 viikkoinen mukana. Turvakaukalo adapterilla kiinni vaunun rungossa. Jätkä on nukkunut yleensä turvakaukalossa kuin taju kankaalla. Ajattelin, että niin nytkin. Maks. pari tuntia reissussa, siis matkoineen ja osteluineen, nukkuu takuulla, kun on juuri syönyt. Kotona kaikki hyvin, jätkä laitettiin kaukaloon ja taju pois saman tien. Pääsimme juuri huonekalunäyttelyosastolle, kun hän osoittikin heräämisen merkkejä. No, ankaraa vatkaamista ja heiluttamista. Se tuotti tulosta, hetken. Lastenosastolla tyyppi oli jo hereillä ja ilmoitti siitä ähistelyllä ja silmien availulla. Samalla osastolla kiinnitin huomiota pariskuntaan, jolla oli kaksi lasta. Toinen n. kolmevuotias, toinen ihan vastasyntyneen näköinen, nukkui vaunuissa. Muistan kironneeni. Muiden lapset nukkuvat tyytyväisenä vaunuissa, meillä ollaan taas hereillä. Argh, argh, argh.

Ankarasta vatkauksesta ja hetkutuksesta huolimatta tyyppi ei nukahtanut. Köllötteli tovin tyytyväisenä. Olimme päässeet jo sinne säläosastolle, kun hän ilmoitti KOVAAN ääneen. Nälkä, vaadin ruokaa, heti. Sovimme miehen kanssa, että mies jatkaa ostoksia, itse palaan toiseen kerrokseen, lastenhoitohuoneeseen. Kun se muutama sata metriä oli kävelty, tyyppi huusi kuin palosireeni. En kiinnittänyt sen enempää huomioita, ketä vessa/lastenhoitohuoneosaston aulassa istui, vaan painelin suoraan vapaana olleeseen hoitopöydällä varustettuun vessaan. Tissi suuhun, tyyppi hiljaiseksi, hoitokassi kehiin. Lyhyen imetyksen ja vaipan vaihdon jälkeen tyyppi oli tyytyväinen ja totesin, että voin jatkaa imetystä aulassa. Vasta palatessani vessasta aulaan huomasin, että se sama äitihän (sieltä lastenosastolta) siinä istui imettämässä lastaan. Kävi ilmi, että tyttönen oli vain viikon jätkäämme vanhempi. Koin ensimmäisen helpotuksen, muutkin imettävät lapsiaan, jopa Ikeassa. Vähän myöhemmin tyttöselle lähdettiin vaihtamaan vaippaa ja vielä vähän myöhemmin, kun he palasivat vaipan vaihdosta, äiti kertoi, että tyttönen oli kakannut massiivisen niskakakan ja koko body meni vaihtoon. Koin toisen helpotuksen, muidenkin vauvat kakkaavat ja tarvitsevat vaipan vaihdon Ikeassa.

Tässä vaiheessa rentouduin. Jatkoin aulassa imettämistä, vaikka vanhempi nainen parkkeerasi itsensä viereeni lapsenlapsensa kanssa ja katsoivat touhua kuin elokuvaa. Jätkä simahti, jatkoimme ostosreissua ja ostimme vielä hodarit ja jäätelöt. Matkalla kotiin kävimme rautakaupassa, mutta se on jo toinen tarina.

Päivän pointti oli siis se, että nälkä yllättää, myös muiden lapset. Kakkaa tulee, myös muiden lapsilla. Ehkäpä toisen lapsen vanhemmat eivät vain tee siitä niin isoa numeroa kuin itse teen. Ehkäpä paniikki helpottaa ajan myötä. Ehkäpä minun todella kannattaa panostaa kunnon imetysvaatteisiin (kuten tänään oli ylläni, huomattavasti mukavampaa), eikä uskotella, että saan sen kireän t-paidan helposti ylös.

Joka päivä opin todellakin uutta.

Ps. On tietysti eri asia asioida Ikeassa, jossa on paljon kirkuvia lapsia muutenkin, kuin esim. Teurastamon Kellohallissa tai Regatassa. Mutta ei tästäkään sen enempää.