perjantai 9. marraskuuta 2012

Keittiöräjähdys

Olemme tehneet keittiöremonttia, tai siis emme me (minä ja aviomies) mitään ole tehneet, vaan ihan remppamiehet on olleet hommissa. Meillä on siis ollut, ja on edelleen, käynnissä koko keittiön remontointi. Muuttaessamme nykyiseen asuntoon remointoimme, siis silloin me todella remontoimme itse, koko muun asunnon, paitsi keittiötä. Olen jopa nakuttanut parkettia lattiaan ja siitä voi olla ylpeä. Ajattelimme silloin, että keittiö on fine ja kelpaa meille.

Kuinkas ollakaan... Kun muu remontti valmistui ja vertasimme keittiötä muuhun asuntoon, iski totuus. Keittiö oli ihan karmeassa kunnossa. Keittiökaappien asennus oli mielenkiintoinen, sähköviritelmät erikoisia ja lattia oli asennettu vääriin. Sen tajusi siinä vaiheessa, kun oli omin pikku kätösin asentanut liki 50 neliömetriä parkettia, että saakeli, se kuka oli aikoinaan keittiön remontoinut, ei kyllä ollut lukenut asennusohjeita. No, elimme kuitenkin keittiön kanssa jokusen vuoden, kunnes lopulta kypsyimme. Uusi keittiö on saatava.

Aluksi suunnittelimme tekevämme homman taas itse. Jotenkin siinä sitten jo suunnitteluvaiheessa alkoi mieli muuttua ja lopuksi päädyimme lähes avaimet käteen-tyyliseen ratkaisuun. Arkkitehti suunnitteli keittiön. Hoiti piirustukset, huolehti kilpailutukset, tilasi urakoitsijan ja kalusteet. Kaapistot tulivat yhdestä paikasta, taso toisesta, allas kolmannesta, hana neljännestä, liesituuletin viidennestä ja kodinkoneet vielä erikseen. En tiedä säästimmekö, mielenrauhassa kyllä. 

Jäi meillekin hommia. Keittiö piti tyhjentää. Piti pakata astiat ja ruuat. Pakastin ja jääkaappi sulattaa ja siirtää evakkopaikalle olohuoneeseen. Pöytä ja tuolit viedä pois. Eteinen piti tyhjentää, matto kääriä piiloon. Suojata se omin käsin asennettu parketti. Koiralle piti etsiä päiväksi hoitopaikka. Kierrätyskeskukseen lähti heti auton takakontillinen tavaraa.

Aamuisin on pitänyt karata kotoa pois ennen seitsemää, remppamiesten työaika on 7-17. Iltaisin on joutunut aina imuroimaan, kotiin tultua heti ensimmäiseksi, koska betonipöly laskeutuu kätevästi kaikille pinnoille. Olen pukeutunut samoihin vaatteisiin koko viikon. En ole jaksanut aamuisin pohtia, mitäs tänään tällättäisiin niskaan, kun tärkeintä ollut saada joitan rytkyä päälle ennen kuin remppamiehet rymistelevät sisälle. Tänään töissä huomasin, että farkut ovat todella likaiset. Pyykkiä pitäisi pestä, mutta ei sitä halua siinä pölyssä kuivatella. Eikä ole aikaa eikä energiaa. 

En tajua, miten jotkut voivat asua putkiremontin keskellä, tai minkään muunkaan remontin. Viikko on maksimiaika. Keittiön pitäisi valmistua tänään. Aamulla olin hieman skeptinen, mutta valmistuu kuulemma. Ainoastaan astianpesukone, induktioliesi ja uuni ovat poissa käytöstä ensi viikkoon. Kaasuliesi kait toimii. Astianpesukoneen toimimattomuus johtuu entisestä asukkaasta. Siis siitä samasta tyypistä, joka oli sen keittiön silloin joskus remontoinut. Astianpesukoneesta nimittäin puuttui joku osa poistoletkusta. Edellinen kaveri oli sen korvannut teippivirityksellä. Putkimiehemme ei ollut suostunut jatkamaan tämän kaverin valitsemalla tiellä, vaan osa piti tilata maahantuojalta. Taitaa olla silkkaa tuuria, että teippiviritelmä ei ollut koskaan pamahtanut liitoksistaan.  

Olen iloinen, koska uusi keittiömme valmistuu. Olen iloinen, että kello ei soi huomenna aamulla epäinhimilliseen aikaan, vaan saan nukkua ruhtinaallisesti vaikka klo kahdeksaan aamulla. Se tuntuu jo luksukselta.

Perjantaibiisiksi valikoitu yllättäen J. Lon Waiting For Tonight. Ehkäpä ladyn taannoinen vierailu Suomessa sai aikaan sen, että ko. biisi jäi soimaan päähäni. Biisistä taas muistuu mieleeni vuosi 2000 ja hyvän ystävän kanssa tehnyt kahden viikon ulkomaanmatka. Taisi olla matkamme tunnaribiisi ;)

Hyvää perjantaita!

1 kommentti:

  1. Jos jotain positiivista haluaa hakea, olen onnistunut remontin johdosta tekemään uudessa työpaikassani hyvän ensivaikutelman kun olen siellä joka aamu puoli kahdeksan maissa ja laitan aamukahvit tippumaan.

    VastaaPoista

Mikä on sinun tarinasi?